Kenelle VS on tarkoitettu
VS on tarkoitettu yrityksille, joilla on tilinpäätöspäivänään ollut edellisen tilikauden aikana keskimäärin enintään 1 000 työntekijää. Tähän kuuluvat myös itsenäiset ammatinharjoittajat, yhtiömuodottomat yritykset ja listatut mikroyritykset.
- Mikroyritykset aloittavat yleensä perusmoduulista, joka on standardissa tarkoitettu ensisijaisesti niille.
- Enintään 10 työntekijän yrityksille osa tietopisteistä on vapaaehtoisia, esimerkiksi energiaa, vettä ja jätteitä koskevat tiedot sekä osa laajennetusta moduulista. Koko luettelo on sivulla Tietopisteet ja tietojen antamatta jättäminen.
- Yli 1 000 työntekijän yritykset, jotka jäävät CSRD:n ulkopuolelle, koska niiden liikevaihto on enintään 450 miljoonaa euroa, voivat myös käyttää VS:ää. Arvoketjurajaus ei kuitenkaan suojaa niitä.
CSRD Omnibus I:n jälkeen
Omnibus I -direktiivi (EU) 2026/470 rajasi pakollisen vastuullisuusraportoinnin yrityksiin, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto. Komission mukaan tämä vähentää soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrää noin 85 prosenttia. Yrityksille, jotka jäivät soveltamisalan ulkopuolelle tai eivät koskaan kuuluneet siihen, VS on EU:n oma vapaaehtoisen raportoinnin kehys.
VS sopii esimerkiksi
- listaamattomille pk-yrityksille, jotka haluavat raportoida jäsennellysti;
- yrityksille, jotka valmistautuivat CSRD:hen mutta eivät enää kuulu sen soveltamisalaan;
- toimittajille, joiden asiakkaat pyytävät vastuullisuustietoja;
- yrityksille, jotka tarvitsevat vastuullisuustietoja lainaa tai muuta rahoitusta varten.
Miksi raportoida, jos se on vapaaehtoista?
- Asiakkaiden pyynnöt. Suuret yritykset tarvitsevat tietoja toimittajiltaan omia raporttejaan varten. Yksi VS-raportti vastaa useimpiin näistä pyynnöistä.
- Rahoituksen saatavuus. Pankit ja sijoittajat käyttävät VS-tietoja riskiarvioissaan ja omassa raportoinnissaan. Standardi on laadittu niiden tietotarpeet huomioiden.
- Parempi johtaminen. Tietojen keruu näyttää, missä energiaa, materiaaleja ja kustannuksia voi säästää ja missä riskit ovat.
- Valmiina tulevaan. Asiakkaiden ja rahoittajien vaatimukset kasvavat yleensä ajan myötä. Vuosittain raportoiva yritys kerää tarvitsemansa tiedot ja luo rutiinit.
Arvoketjurajaus
Arvoketjurajaus on yläraja vastuullisuustiedoille, joita CSRD:n mukaan raportoiva yritys saa vaatia arvoketjunsa yritykseltä, jolla on enintään 1 000 työntekijää. Sitä sovelletaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
- Rajaus kattaa vain olennaiset tietopisteet, jotka luetellaan asetuksen liitteessä II. Enintään 10 työntekijän yrityksillä luettelo on lyhyempi.
- Se koskee tietoja, joita pyydetään CSRD-raportointia varten. Muuhun EU:n tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat pyynnöt eivät kuulu rajauksen piiriin.
- CSRD-yrityksen tulisi pyytää vain tarvitsemansa tiedot, siis vähemmän kuin rajaus sallii, jos se ei tarvitse kaikkea.
- Pankkeja, sijoittajia ja vakuutusyhtiöitä kannustetaan rajaamaan omat pyyntönsä VS:n sisältämiin tietoihin.
| Tiedonantovaatimus | Arvoketjurajaukseen kuuluvat tietopisteet | Enintään 10 työntekijää | Yli 10 työntekijää |
|---|---|---|---|
| B1 | Valittu vaihtoehto, raportointiperusta, yrityksen tiedot (oikeudellinen muoto, NACE-koodi, tase, liikevaihto, työntekijät, maa, toimipaikkojen sijainti) | ✓ | ✓ |
| B3 | Energian kokonaiskulutus; scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | – | ✓ |
| B6 | Vedenotto yhteensä | – | ✓ |
| B7 | Sovelletaanko kiertotalouden periaatteita; jätteet yhteensä, vaaralliset ja vaarattomat; kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön ohjattu osuus | – | ✓ |
| B8 | Työntekijät työsopimuksen tyypin ja sukupuolen mukaan | ✓ | ✓ |
| B9 | Kirjattavien työtapaturmien määrä ja taajuus | ✓ | ✓ |
| B10 | Vähimmäispalkka; työehtosopimusten kattavuus; keskimääräiset koulutustunnit | ✓ | ✓ |
| C1 | Tuotteet ja palvelut; markkinat; tärkeimmät liikesuhteet | – | ✓ |
| C5 | Työntekijöiden vaihtuvuus | – | ✓ |
| C6 | Käytännesäännöt tai ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet; valitusten käsittelyjärjestelmä | – | ✓ |
| C7 | Vahvistetut ihmisoikeusloukkaukset omassa työvoimassa ja arvoketjussa | – | ✓ |
Näin pääset alkuun
Ensimmäinen raportti saa yleensä alkunsa pyynnöstä: asiakkaan toimittajakyselystä, pankin ESG-kysymyksestä tai tarjouspyynnöstä. Suurin osa tiedoista on jo olemassa energia- ja vesilaskuissa, palkanlaskennassa, jätehuoltoyhtiön vuosiyhteenvedossa ja tilinpäätöksessä. Aloita niistä ja täydennä loput vaihe vaiheelta.