EU-komissio on julkaissut pienempiä yrityksiä koskevan vapaaehtoisen raportointistandardin lopullisen luonnoksen sekä niin kutsutun arvoketjukaton yksityiskohdat.
Vapaaehtoinen raportointistandardi kattaa nyt kaikki alle 1 000 työntekijän yritykset (aiemmin VSME koski alle 250 työntekijän yrityksiä). Komissio julkaisi myös, miten arvoketjukaton tulisi toimia. Arvoketjukaton kautta CSRD:n piiriin kuuluvat suuremmat yritykset pyytävät tietoja arvoketjuiltaan.
Kantamme
Kommentoimme ehdotuksia seuraavasti:
Tuemme komission tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa ja pirstoutuneita arvoketjutietopyyntöjä samalla, kun kestävyysraportoinnin laatu säilytetään. Vapaaehtoinen standardi toimii arvoketjukattona: CSRD:n piiriin kuuluvat yritykset eivät saa vaatia arvoketjun toimijoilta, joilla on enintään 1 000 työntekijää, tietoja katon ylittävältä osin CSRD-raportointia varten.
Nykyinen ehdotus uhkaa kuitenkin tehdä kattoon sisältyvästä tietojoukosta liian suppean ilmastoraportoinnin, rahoituspäätösten ja riskienhallinnan kannalta. Suosittelemme kahta kohdennettua muutosta.
1. Sisällytetään "tarvittaessa pakolliset" tiedot arvoketjukaton piiriin
Luonnoksen mukaan arvoketjukatto kattaa "pakollisiksi" merkityt tiedot, kun taas muut kategoriat — kuten "tarvittaessa pakolliset" — jäävät katon ulkopuolelle. Tämä on liian suppea rajaus. Katon tulisi kattaa myös "tarvittaessa pakolliset" tiedot silloin, kun määritelty ehto täyttyy.
Tämä ei loisi yleistä raportointivelvoitetta. Tietoja edellytettäisiin vain silloin, kun yrityksen olosuhteet tekevät raportoinnista merkityksellistä. Useat tärkeät ilmastoon liittyvät tiedot ovat luonteeltaan ehdollisia, kuten ilmastostrategia, siirtymätoimet, kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet, sekä yrityksen arvio ilmastoriskeistä.
2. Rajataan 10 työntekijän huojennusta ilmastokriittisillä toimialoilla
Luonnos antaa lisäsuojaa enintään 10 työntekijän yrityksille tekemällä useista tiedoista vapaaehtoisia näille. Tämä voi olla suhteellisuusperiaatteen mukaista monille mikroyrityksille, mutta sen ei tulisi soveltua automaattisesti silloin, kun yritys toimii ilmastokriittisellä toimialalla.
Tämä on erityisen tärkeää kiinteistö- ja kiinteistösijoitusyhtiöille, mutta myös muille pääomavaltaisille tai ilmaston kannalta merkittäville toimialoille, kuten liikenteelle tai puutuoteteollisuudelle. Tällaisilla yrityksillä voi olla huomattava energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, peruskorjaustarpeet sekä fyysiset ilmasto- ja siirtymäriskit, vaikka niillä olisi vain vähän tai ei lainkaan suoria työntekijöitä.
Ilmastokriittisillä toimialoilla toimivien yritysten osalta keskeisten ympäristötietojen — kuten energiankulutuksen, Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen, ilmastotavoitteiden, siirtymäsuunnittelun ja ilmastoriskien — tulisi pysyä pakollisina tai tarvittaessa pakollisina.
Esimerkki: nykyisen luonnoksen mukaan alle 10 työntekijän kiinteistöyhtiö voisi raportoida vain hyvin rajallisesti tietoja, vaikka se omistaisi tai hallinnoisi ilmaston kannalta merkittäviä kohteita. Raportointi rajoittuisi yrityksen perustietoihin, työntekijätietoihin sopimustyypin ja sukupuolen mukaan, työtapaturmiin, vähimmäispalkkaan, työehtosopimuskattavuuteen ja koulutustunteihin. Nämä tiedot ovat vain rajallisesti hyödyllisiä verrattuna tietoihin energiankulutuksesta, kasvihuonekaasupäästöistä, ilmastotavoitteista, siirtymäsuunnittelusta tai ilmastoriskeistä.
Suosituksemme
Suosittelemme, että komissio:
- sisällyttää "tarvittaessa pakolliset" tiedot arvoketjukaton piiriin silloin, kun ehto täyttyy; ja
- rajaa 10 työntekijän huojennuksen siten, että se ei sovellu ilmastokriittisillä toimialoilla toimiviin yrityksiin.
Nämä muutokset säilyttäisivät suhteellisuusperiaatteen ja varmistaisivat samalla, että arvoketjutiedot pysyvät merkityksellisinä kestävyysraportoinnin, rahoituspäätösten ja ilmastoriskien hallinnan kannalta.
Jukka Honkaniemi toimitusjohtaja, Selko Insights